Moro kaikki. Tämä päivitys tulee Cayman islandilta käsin.

Port Antoniosta purjehdimme erittäin rauhallisessa kelissä Montegobeihin, joka on Jamaikan Luoteis-osassa..

Matka oli kaunis ja rauhallinen. ei juuri aaltoja lainkaan.

Jetro ja iskä ruorissa

Ankkuroimme veneen satamaan ja saimme käyttöömme suihkut ja uima-altaan, jotka ovat aina hyvin tervetulleita taistelussamme hikeä ja likaa vastaan ^^

Montego bayn maisema veneestä käsin. Kaupunki oli lahden toisella puolella.

Vaan eipä aikaakaan, kun isi huomas että hänen laukkunsa oli hävinnyt. Laukussa oli muun muassa meidän kaikkien passit! Etsimme joka paikasta mikä tuli mieleen, mutta turhaan.
Isi oli unohtanu sen Port Antonion satamaan... noin 200 kilometrin päähän.
No, ei siinä muuta kun soitto viime sataman toimistoon ja kiitos Herran, se oli niillä tallessa ja niinpä iskä lähti pikimmiten matkaan, ja saapui Port Antonioon vielä samana iltana ennen auringon laskua, sai laukun ja passit ja osallistui illalla paikallisen SDA kirkon kokoukseen. Sieltä sitten joku ystävällinen henkilö ajoi iskän jonkun sisaremme majataloon ja hän sai nukkua sielä 2 yötä ilmaiseksi. "Ocean rest" niminen paikka. Me oltiinkin rukoiltu, että iskä sais hyvän yöpymispaikan, kun tää meijän pappa on sellanen sissi, että toden-näköisesti, jollei joku olisi tullut tarjoamaan yöpaikkaa, hän olisi nukkunut taivas-alla.
( Isi tuli takaisin veneelle sunnuntai aamuna.)

Sapattiaamuna Susulle tuli kova mahakipu, joka olisi estänyt Susannan Jumalanpalvelukseen osallistumisen. Susu otti pillerin ja rukoili, eikä paria minuuttiakaan kun hän jo nousi sängystä ihmettyneenä että nyt se kipu jo lähtikin. Kiitos Herralle. Niimpä ennen pitkää Susu, Jake ja minä lähdimme kävelemään kirkkoon.
Susulla hajos sandaali heti alkumatkasta. Oli kuuma ja Taxi olis ollut oikein mukava, meillä vaan ei ollut rahaa kun
190 JAmaikan dollaria, eli noin 1,5e. Muutama Taxi pysähtyikin kyselemään jos ne sais meistä asiakkaita, mutta normaali hinta olisi about 600 Jamaikan dollaria..
Koska kenkä oli hajonnut, Susu taas huokaili Herran puoleen mielessään, eikä aikaakaan kun yksi taxi taas pysähtyi, kuljettaja oli oikein mukavan oloinen, ja hän tarjoutui heittämään meijät kirkolle sillä 190 dollarilla.
Se oli iso apu. kiitos yläkertaan.
Kirkko oli ISO, niin kuin usein täällä päin maailmaa. Saarna oli ilmstyskirjan pedosta ja Sunnuntaista; "Herran päivästä", Sapatista; Raamatun "Herran päivästä", uudesta paavista ja sen lausunnoista etc. Ihan mielenkiintoinen saarna oli, otin senkin videolle.

Kirkon jälkeen meidät kutsuttiin syömään. Ja hyvin syötiin taas!
Ruoan ja juttutuokion jälkeen he antoivat meille pienen autorundin ja näytti mm. meidän koulun, sairaalan ja omat vanhempansa. Mukaan veneelle saatiin taas vähän kaikkea.. videoklipsi siitä.

: http://youtu.be/QR2ObybOTWo

Jetro avaa manteleita. keräsin sataman läheltä.

Pari seuraavaa päivää, meni netissä, lepäillessä ja ankkurivinssiä korjaillessa.
En saanu sitä korjattua, vaikka osaan piirtää koko sähköjärjestelmän paperille ja ymmärrän, -LUULEN YMMÄRTÄVÄNI sen toimintaperiaatteen. Jotain mystistä siinä on, ettei se silti toimi. Otan sen irti ja koitan erillisillä johdoilla, niin toimii, laitan takas ja laitan oikeat johdot ja mittaan jännitteet oikeiksi, niin ei toimi.. no ei sen enempää siitä. Harmillinen mysteeri, mutta saadaampa vähän aina liikuntaa, kun vedetään ankkurai ylös pohjamutien kera.

Sitten Tiistai iltapäivällä otimme vettä tankkiin ja lähdimme kohti Cayman saaria.
Odotimme matkasta mukavaa ja hyvätuulista.
Hyvätuulinen siitä tulikin, mutta meidän "meriklaari" eli tavaroiden sijoittaminen ja sitominen paikoilleen oli alisuoritettu ja niinpä iso sininen vesikanisteri irtautui sen köysikiinnityksestä aaltojen höykyttäessä ja pyörähti kaidetta päin.
Siinä on melkoinen voima ja metallikaide vääntyi jonkin verran. Oon iloinen että aikanaan taidettiin tehdä kaiten kiinnitykset kunnolla, koskapa se ei repeytyny kannesta irti
no menin sitoo sen sit siihen kaiteeseen kiinni, ettei se liikkuisi kannella eikä saisi enempää tuhoa aikaan. Jakekin tuli auttamaan ja aika helposti me saatiin se kiinnitettyä, kun vene oli tuulen ansiosta kallellaan koko ajan samalle sivulle ja Susu taiteili ruorin takana, niin että vene käyttäytyi mahdollisimman rauhallisesti :)


Aamu-yöstä saavuttiin Grand Cayman saarelle. Oltiin vähän epävarmoja minne voisimme parkkeerata. Lähestyessämme päälaituria, meitä tykitettiin strobovalolla, VHF:n avulla otimme sitten yhteyttä rannalle ja ne kertoi että niillä on hätätilanne käynnissä. Joku tyttö oli hypänny veteen ja heillä oli etsintä-operaatiot meneillään. Tosi huonosti saatiin radiosta selvää. Kierreltiin siinä sitten vähän ympäri ja pidettiin silmät tarkkana jos oltaisiin vaikkapa nähty joku vedessä, mutta eipä näkynyt.. Emme tiedä löytyikö tyttö lopulta vai ei. Me mentiin jonkin aikaa siinä pyörittyämme vähän kauemmaksi ankkuriin. kello oli noin 6 aamulla. Yhä pimeää.
3 tuntia unta, sitten aamupalalle, tulliin ja maahanmuuttovirastoon.

Isä ja poika pulahtaa xD

VESI ON NIIN KAUNISTA TÄÄLLÄ. Veneen vieressä on ehkä 3-7 metriä syvää. Hiekkapohjaan on se 7-8 metriä syvää ja korallit on korkeimmillaan sen 3 metrin syvyydessä. näkyvyys ois ehkä se 25m .
Invertteri hajos matkalla tänne, joten emme ole saaneet kameroita ladattua. Nyt päästiin kirjastoon Pääsiäisloman jälkeen, niin täällä saadaan ladattua nekin ja sitten varmaan tulee taas lisää kuvia.
Tutustuttiin venenaapureihimme nopeasti. Mulle tulee naapuriveneen parista mieleen meidän Hanna ja Kai :D
Pikkasen on vielä nuorempia ja onhan ne eri näkösiä, mutta mukavan luonteisia, tytöllä on ruskeet hiukset ja miehen nimi on Kai. Sit ne näköjään tykkää aika vapaasta ja seikkailevasta elämästä. Ja on aika terveystietoisia. He ovat viettäneet suhkot paljon aikaa meidän veneellä lähiaikoina. Ollaan kutsuttu heidät syömään ja he näytti miten he tekee Kick-burgereita, eli kik-herneistä pihvejä. Hyvää!

Jetro ja isi menee Caymannien kirkkoon ^^

Niin paljon meitä Jamaikalla siunailtiin että en enää odottanut mitään sellaista, mutta niin tää meijän Taivaan isä vaan jatkoi siunauksiaan ja jos niin saa sanoa, entistä runsaammin.
Kirkon jälkeen meidät kutsuttiin syömään ja HUH HUH! oli melkoset tarjoilut.
Koitan muistaa ruokalajeja joita siellä oli tarjolla seisovassa päydässä.
salaattia, 2 erilaista perunasalaattia, riisiä ja linssejä, juustomakaroonilaatikkoa, kanaa, kalaa, laatikkoruokia.. Harmi en kovin tarkkaan enää muista.. No joka tapauksessa kertoo varmaan jotain kun laskin että jälkiruoaksi oli 6 erilaista kakkua tai leivonnaista.
Saatiin sieltäkin runsaat tuliaiset ja pieni tourinki. Isiä pyydettiin puhumaankin muutama sananen yhdessä kirkossamme jossa pyörähdimme.
Isi puhui lempi aiheestaan, siitä miten taivas on avoin kaikille ja kuinka Jeesus on kuollut kaikkien puolesta ja avannut portit jokaiselle maailman ihmiselle. Eli KAIKKI ovat tervetulleita, jotka vain viihtyvät Jumalan seurassa ja että nyt on aika opetella rakastamaan taivaallisia asioita, jotta viihtyisimme siellä.
Sitten He ajoivat meidät veneellemme ja tässä linkki videoon jossa näette tuliaiset joita saimme.

 http://youtu.be/6_hECuKSb3A

Tässä veneen lähellä rannalla on ravintola jonka yhtenä ohjelmanumerona on heittää kalaa tarpaaneille, eli isoille kaloille, jotka kokoontuvat ravintolan eteen, ehkä 25 kalan laumana. Kalat on melkoisen komeita! isoimmat ehkä 1,6 metriä. haluaisin niistäkin saada videon tänne aikanansa.