Maata näkyvissä! (vihdoin)

Tähystäjän huuto kannelta "Maata näkyvissä" on todella mahtava uutinen! Olemme siis vihdoin kuivalla maalla ja elämä hymyilee.

Viimeisen päivityksen jälkeen suuntasimme kohti Isla de Margaritaa, joka on Venezuelan suurin saari. Saavuimme Margaritan Porlamar kaupunkiin perjantai-iltapäivänä 23.11. Porlamar ei juuri poikennut Trinidadista paitsi että paikalliset puhuivat Espanjaa. Onneksi Espanja alkaa jo jotenkin taittua ja löysimme lopulta paikallisen Adventtikirkon n. 2 tunnin etsimisen jälkeen. Margaritalla oli taas uskomattoman vieraanvaraisia ihmisiä ja saimme Miriam nimiseltä naiselta kyydin veneellemme ja hän jopa leipoi kakun meille jota saimme nauttia seuraavana aamuna. Virallisesti emme koskaan olleet Venezuelassa koska tulli oli kiinni perjantaina ja lähdimme ennen kuin sen oli tarkoitus aueta seuravana maanantaina. Näin se on helppoa veneellä.

Margaritan jälkeen seilasimme kolme vuorokautta putkeen aavalla merellä. Tämä oli miehistön ensi kosketus varsinaiseen purjehtimiseen (kipparia lukuunottamatta). Veneen keikkuessa aalloilla teimme normaalit päivärutiinit kuten ruokailut ja hartaudet. Toki merillä kaikki on toisin ja välillä astioita ja muuta pikkutavaraa saa etsiä lattioilta kun aallot ovat venettä keikuttaneet. Osa meistä myös voi pahoin ja merisairaus vei veronsa. Vene puolestaan käyttäytyi odotetusti muutamia kulutuksesta johtuneita rikkoja lukuunottamatta. Mukavuuksista tosin jouduimme karsimaan kun wc:n pumppu lopetti toimintansa ja jouduimme huuhtelemaan pöntön kauhomalla vettä merestä. Mainitsemisen arvoista on myös keskipurjeen repeäminen kovassa tuulessa. Tämäkin oli odotettavaa sillä olihan purjeella jo jonkun verran kokemuksia takanaan. Venematkalla saimme seurata delphiinien elämää ja katsella upeita auringon nousuja ja laskuja.

Maata näkyvissä! 

Pääsimme keskiviikkona ABC-saarien Bon Aire-saarelle joka on ensimmäinen ABC-saarien jonossa idästä saavuttaessa. (Ei siis ihan looginen järjestys :) Saarelle saapuminen oli järisyttävän upea kokemus. Tuntui kuin olisimme saapuneet kesäiseen Hollantiin. Eipä ihme sillä arkkitehtuurissa on paljon samaa kuin Hollannissa ja olemmehan virallisesti Hollannin maaperällä. Bon Airen virallinen kieli on Hollanti vaikka paikalliset puhuvatkin Papiementoa joka on erikoinen sekoitus Hollantia ja Espanjaa. Täällä ihmiset puhuvat myös hyvin Englantia. Saarella on paljon länsimaalaisia ja palvelut pelaa. Tällä hetkellä kirjoitan tätä blogia jätskibaarista jossa vierailemme melkein päivittäin, eikä vähiten pelkän internetin vuoksi ;)

Olemme ankkuroituneet poijuun ihan Kralendjik- kaupungin rannalle. Veneen kannelta voi hypätä suoraan kristallinen kirkkaaseen mereen ja kannelta voi ihailla hiekkapohjaa 15metrin syvyyteen. Saaren antimista nautimme todennäköisesti keskiviikkoon asti jonka jälkeen purjehdimme seuraavalle saarelle eli Curacaolle. Siellä olisi tarkoitus olla hieman pidempään.

Tsau!