Aruballa

Hei taas rakkaat ystävät, kerrotaan taas vähän viimeaikojen tapahtumista. Eli maxim oli se ravintola mihin yleensä rantauduimme ja käytimme internettiä ja latasimme koneitamme. Ravintola meni sitten konkkaan noin viikko sitten. Käytimme varmaan liikaa sähköä emmekä syöneet tarpeeksi pastaa :)

Uimassa käytiin niemen toisella puolella jossa oli mm. yhden paikallisen mukaan saaren kaunein paikka eli vanhan linnoituksen rauniot. Paikka oli kiva ja sukeltaa saimme kirkkaassa vedessä ja kävimme myös tutkimassa uponnutta venettä pohjassa.

raunioita.

hanna, Kai ja Jake trapetsoimassa

Jeppe :)

hieno hylätty villa raunioiden lähellä

Ankkuripaikan läheltä löytyi myös hieno asuinalue nimeltä Jan Thiel jossa oli upea ruokakauppa (jee, harvoin iloitsemme perusmarketista) sekä erittäin kiva ranta. Rannalla pelattiin beachia ja uitiin, luonnollisesti ;)

Siisti uus härveli!

Jan Thiel beach <3

Misha ja Kai kyllästyi kellumaan veneessä päivät pitkät ja lähti valloittamaan erästä läheistä vuorta. Alueelle pääsy oli hankalaa koska alue oli golf-keskuksen ja hotellin omistama ja siellä oli edelleen kaivostoimintaa. Misha ja Kai ajoi syrjäiseen lahden poukamaan ja nosti kumiveneen rantaan piiloon ja lähti seikkailemaan kohti vuoren huippua. Vuoren huipulle ei koskaan päästy koska kaivostoiminta oli edelleen aktiivista mutta alueelta löytyi vanha kaivos...Misha ja Kai kiipesivät erään erittäin ruostuneen kaivoshäkkyrän päälle ja tutki myös erästä kaivoskäytävää jossa oli paljon lepakoita. Alue oli suljettu joten vartijoita ja henkilökuntaa piti kuulemma vältellä...jännää!

Tuolla ne käveli!!

Kai :)

Paikallisesta Adventtikirkosta löysimme erittäin mukavia ihmisiä ja eräs veli halusi lähteä viettämään vapaapäiväänsä kanssamme ja lähti esittelemään meille saarta ja lopulta tulimme paikkaan nimeltä Santa Cruz. Jake oli ollut täällä aiemmin ja tiesi reitin sukeltajien suosiossa olevaan "salaiseen" paikkaan . Paikan nimi on Blue Room tai Santu Pretu. Se oli rosoista korkeaa kalliota, josta pääsi hyppäämään kirkkaaseen veteen. Sit sukellettiin joku 5 metrii yhteen luolaan. Sinne piti sukeltaa, ettei pää osuis luolan suun kattoon. Siel aukeni iiiso luola, ja vesi sisällä oikein loisti vaikka muuten oli tietenkin hämärää, ja kaikki kuplat veden alla näky kirkkaina. Ja aina kun aalto peitti sisäänkäynti aukon, niin korviin tuli paine ja huone täyttyi sinisellä valolla.  Ulkopuolella aallon osuminen luolan suuaukkoon puhalsi vesisumua johon tuli aina sateenkaari. OIH! se oli unelma paikka! Tollasia olin nänhy vaan elokuvissa ja mietin aina et miten se vesi muka voi olla noin valosaa jos siel on muuten pimeetä :D Ton paikan oli näyttäny yks Jaken kaveri Jakelle :)

Jake ja Jeppe

Salapaikkaan menossa ;)

jetron hyppy woow

Yhteis hyppy, jiiihaAA!

Itse luola huoneesta ei ole kuvia, koska GoPro unohtui veneelle :( Mutta luolan suu sijaitsee suoraan alapuolellamme kuvassa.

Olemme jatkaneet matkaa Aruballe, viimeiselle ABC saarelle. Saavuimme tänne 23. päivä. Tätä kutsutaan myös nimellä "Little Miami". Siltä tämä vähän näyttääkin. Hienoja jouluvaloja, monia kauppoja,  isoja kauppakeskuksia josta löytyy vaikka mitä ja paljon valoin koristeltuja palmuja, hihii :)

Jake löysi Curacaolta niin hyviä kavereita, että päätti jäädä sinne ystävänsä luo siksi ajaksi kun olemme täällä. Eli menemme hakemaan Jaken suunnilleen viikon päästä.

Matkasimme tänne kahdessa porukassa. Kai ja Hanna menivät uuden ystävämme Stanin veneellä, ja mä, Jetro ja isi meidän veneellä. Lähdimme yhtä aikaa ja pidimme yhteyttä VHF radiolla. Säätiedotuksessa oli luvattu kovaa tuulta, joka hieman huoletti ystäväämme, hän mietti että myrsky olisi mahdollinen. MUTTA....:) Rukouksen pidettyämme ja lähdettyämme, matka alkoi ja eteni koko ajan hyvin! Ei tullut minkäänlaisia ongelmia. Isikin sanoi että hänen mielestään tämä oli paras matka tähän mennessä.
Täällä vietämme siis Joulun. Toivotamme ihanaa ja lämpöstä joulua kaikille missä olettekin!:)

paikallinen hiippalakki :D

XoXo

Curacaolla

Lähdimme Bonairelta 4s päivä illalla, ja saavuimme Curacaolle 5s päivä aamulla. Matka oli todella rauhallinen, ei tuullut ollenkaan. Mentiinkin sitten aamuyöstä asti pelkällä moottorilla :)
Ajoimme maansisäiseen isoon poukamaan ja jäimme sinne ankkuriin. Meillä on monia naapureita, ja parin kanssa olemme saaneet jakaa yhteisiä aterioita ja leivottuja leipiä. Maissa vietämme aikaa uiden rannalla tai netissä surffaten. Netissä me saadaan olla kerrankin rauhassa, ilmaseksi, tällasessa kivassa rantabaarissa, joka aukeaa vasta illalla. Me ollaan melkeinpä ainoat täällä. Tää rantabaari on rakennettu veden päälle ja on tosi iso alue, tän alla on ns.allas, jossa on esimerkiks haita, isoja kaloja, barrakudia ja hummereita :)
Misha lähtee täältä 20 päivä, ja Hanna ja Kai lähtevät 28 päivä. Joulua odotellessa<3 ^^

Hanna ison kaktuspuun alla. 

                                               

Viime sapattina me lähdimme iltapäivällä jakamaan lyhyitä versioita suuri taistelu-kirjasarjasta ympäri kylää, koko kirkon voimin. Jakauduimme eri ryhmiin ja lähdimme matkaan erikielisten kirjojen kera. Kylästä löytyi nimittäin Espanjan, Englannin ja Papiamento-kielisiä ihmisiä. Kirjoja oli yllättävän helppo antaa. Ihmiset oikein halusivat niitä ja olivat ystävällisiä. Oli hauskaa katsoa, miten kirkko sisaremme ja veljemme tunsivat varmasti yli 70 prosenttia kyläläisistä. he vain kävelivät sisään taloon, tai huusivat pihalta heidän nimiään. Oli mahtava ja siunattu reissu, sen jälkeen eri ryhmien johtajat kertoivat kokemuksistaan tällä reissulla.

SDA kirkon 85-vuotis juhla kaupungilla. Siinä on partio rummuttamassa.

                                     

Täällä on ollu aika kovia sadekuuroja lähipäivinä, kuin myös kovia tuulia. Kain makuupussikin lensi mereen, eikä kukaan ollut huomannut. Onneksi saimme sen takaisin. Ihmeellisesti jotkut meidän katamaraani naapurit toivat sen, selittäen jotain uimisesta ja kauppareissusta. he olivat siis löytäneet sen vedestä, varmaan jo puolihukkuneena :D Ja meidän uusi kallis ämpärikin oli joutunut meren uhriksi. Mutta vielä pitkän aikavälin jälkeen, kun Misha päätti urhoollisena käydä sukeltamassa jos se vaikka löytyisi, niin se löytyi ihan ekalla sukelluksella! Suoraan kannelta hyppäs ja viipy noin 20 sek niin sieltä se tuli ämpärin kanssa :)

                                       

Jake on saanu uusia hyviä ystäviä kirkosta ja toivoo että jäätäis tänne pitkäks aikaa. Joulu me ehkä kuitenkin vietetään Aruballa. Ei olla vielä varmoja.

                                   

Jetron synttäripäivänä laitoimme "joulusukan" naulaan, ja siihen on tullut mitä milloinkin, joka päivä, mm.hierontaa lupaavia lappuja, shortsit, purkkaa ja sellaista :)

Hanna haistelemassa isoa kukkapuskaa xD

Löyty ihana ihmemaailma seinä keskeltä kaupunkia<3

                                                 

Jetro kiipes pylvään päälle. 

Curacaon iiiso silta!

Willemstadin kaupungin ihastuttavan värikkäitä taloja :)

Misha jetro ja Kai löysivät salaisen rannan ;)

Bonairen laguunilta, minä veden alla. 

 Jos meidän toista venettä ei myydä Suomessa, meidän matkamme kääntyy Suomeen päin todella pian :) Sillä raha ei riitä veneen kokonaan kunnostamiseen, jotta voitais turvallisin mielin mennä isojen merien yli. Tää on aika todennäköistä, että siis tultais Suomeen, mutta meidän veneellä tietty.. Mä henkilökohtasesti uskon et Jumala johtaa meitä ja kaikki mitä tulee tapahtuu on osa hänen suunnitelmastaan meille. 

Tämä on Bonairelta, saaren toiselta puolelta hienosta laguunipaikasta.

Rannalla oli paljon uteliaita ruoan perässä olevia iguaaneja :)

                                   

Delfiinejä Bonaireen mentäessä :)

Bonairelta lähdettäessä käytiin hakee vettä tankkiin, samalla osa meistä pääsi pitkään haaveiltuun "suihkuun" :D

Tämä oli Bonairelta, Misha ja Jetro nappasivat hienon saaliin. Pieni kalmari.

Tää oli nyt vähän sutaistu Blogi, mutta tiedoksi kaikille, Video on tulossa!!;) Ja niin, Bonairelta sen verran, että sielä me yleinsä olimme kivassa jäätelö nettikahvilassa. Kävimme sitten eräänä päivänä sielä toisella puolella saarta isolla koralli alueella, kävimme sielä myös Atlantin merellä uimassa ja näimme niin kutsutun "white hole" joka oli syvä vaaleaa hiekkaa täynnä oleva kuoppa. Pojat näkivät sielä myös jättimäisiä kaloja, noin metrin pitusia.

Maata näkyvissä! (vihdoin)

Tähystäjän huuto kannelta "Maata näkyvissä" on todella mahtava uutinen! Olemme siis vihdoin kuivalla maalla ja elämä hymyilee.

Viimeisen päivityksen jälkeen suuntasimme kohti Isla de Margaritaa, joka on Venezuelan suurin saari. Saavuimme Margaritan Porlamar kaupunkiin perjantai-iltapäivänä 23.11. Porlamar ei juuri poikennut Trinidadista paitsi että paikalliset puhuivat Espanjaa. Onneksi Espanja alkaa jo jotenkin taittua ja löysimme lopulta paikallisen Adventtikirkon n. 2 tunnin etsimisen jälkeen. Margaritalla oli taas uskomattoman vieraanvaraisia ihmisiä ja saimme Miriam nimiseltä naiselta kyydin veneellemme ja hän jopa leipoi kakun meille jota saimme nauttia seuraavana aamuna. Virallisesti emme koskaan olleet Venezuelassa koska tulli oli kiinni perjantaina ja lähdimme ennen kuin sen oli tarkoitus aueta seuravana maanantaina. Näin se on helppoa veneellä.

Margaritan jälkeen seilasimme kolme vuorokautta putkeen aavalla merellä. Tämä oli miehistön ensi kosketus varsinaiseen purjehtimiseen (kipparia lukuunottamatta). Veneen keikkuessa aalloilla teimme normaalit päivärutiinit kuten ruokailut ja hartaudet. Toki merillä kaikki on toisin ja välillä astioita ja muuta pikkutavaraa saa etsiä lattioilta kun aallot ovat venettä keikuttaneet. Osa meistä myös voi pahoin ja merisairaus vei veronsa. Vene puolestaan käyttäytyi odotetusti muutamia kulutuksesta johtuneita rikkoja lukuunottamatta. Mukavuuksista tosin jouduimme karsimaan kun wc:n pumppu lopetti toimintansa ja jouduimme huuhtelemaan pöntön kauhomalla vettä merestä. Mainitsemisen arvoista on myös keskipurjeen repeäminen kovassa tuulessa. Tämäkin oli odotettavaa sillä olihan purjeella jo jonkun verran kokemuksia takanaan. Venematkalla saimme seurata delphiinien elämää ja katsella upeita auringon nousuja ja laskuja.

Maata näkyvissä! 

Pääsimme keskiviikkona ABC-saarien Bon Aire-saarelle joka on ensimmäinen ABC-saarien jonossa idästä saavuttaessa. (Ei siis ihan looginen järjestys :) Saarelle saapuminen oli järisyttävän upea kokemus. Tuntui kuin olisimme saapuneet kesäiseen Hollantiin. Eipä ihme sillä arkkitehtuurissa on paljon samaa kuin Hollannissa ja olemmehan virallisesti Hollannin maaperällä. Bon Airen virallinen kieli on Hollanti vaikka paikalliset puhuvatkin Papiementoa joka on erikoinen sekoitus Hollantia ja Espanjaa. Täällä ihmiset puhuvat myös hyvin Englantia. Saarella on paljon länsimaalaisia ja palvelut pelaa. Tällä hetkellä kirjoitan tätä blogia jätskibaarista jossa vierailemme melkein päivittäin, eikä vähiten pelkän internetin vuoksi ;)

Olemme ankkuroituneet poijuun ihan Kralendjik- kaupungin rannalle. Veneen kannelta voi hypätä suoraan kristallinen kirkkaaseen mereen ja kannelta voi ihailla hiekkapohjaa 15metrin syvyyteen. Saaren antimista nautimme todennäköisesti keskiviikkoon asti jonka jälkeen purjehdimme seuraavalle saarelle eli Curacaolle. Siellä olisi tarkoitus olla hieman pidempään.

Tsau!